maanantai 29. maaliskuuta 2010

Kokous päättää

Aiemmin kirjoitin, että olisin jo siis jäsen puolueessa mutta eihän se niin mene. Viime viikolla sain kirjeen puoluetoimisotosta missä selvennettiin proseduuria. Puoluekokoushan se hyväksyy uudet jäsenet, tai on hyväksymättä. Eli päättävän eimen kokoontumisen jälkeen saan postia jos olen hyväksytty jäseneksi tähän porukkaan. Uskon vakaasti sieltä postia tipahtavan. En näe mitään syytä miksi en olisi hyvä jäsen Perussiomalaisiin.

Siispä postia odotellessa!

jk. Olipas Jussi Halla-Aholta hyvä kiroitus uusimmassa Perussuomalainen -lehdessä otsikolla: 'Aseharrastus ja eduskuntavaalit 2011'. Asiaa, Jussi ja yhdeksän muuta!

-MarkusS PerusS

sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Väsyneenä ei saa tehdä mitään tärkeää

Huomasin juuri, että minun tulisi iittyä myös paikallisyhdistykseen jotta voin konkreettisesti alkaa tehdä jotain Perussuomalaisuuden hyväksi. Minulla on jo koneella valmiiksi täytetty kaavake, mutta en lähetä sitä vielä. Huomenna pitää pirteällä päällä tarkistaa planketti, ettei tule mitään typeryyksiä laitettua siihen. Nyt minua painaa ankara väsy.

lauantai 20. maaliskuuta 2010

Perjantai 19. maaliskuta 2010, päivä 000.

Tänään jätin puoluetoimistoon liittymisilmoitukseni. Olen siis suurella varmuudella lähitulevaisuudessa puolueen jäsen (Koska en näe mitään syytä miksi en voisi olla Puolueen täysivaltainen jäsen.) ja seuraava siirto lienee tutustuminen paikalliseen piiriyhdistykseen ja Kalloin paikallisyhdistykseen, mikä sattuu olemaan lähinnä minua. Hauska sinänsä, että Meido-Kan:illa, juodoseurallani sattuu olemaan treenitilat vieressä!

Mielenkiinnolla menen mukaan uuteen porukkaan. Nyt luulen, että on kiva tutustua uusiin naamoihin ja uuteen toimintaan. Lähden maltillisesti kattelemaan mitä kaikkea näillä seuduilla ja näillä mailla tapahtuu asian tiimoilta. Tietysti voi olla että en viihdy, mutta se selviää sitten myöhemmin. Nyt lähdetään kuitenkin isolla innolla ja iloisella mielellä!

-MarkusS PerusS

perjantai 19. maaliskuuta 2010

Halla-Ahon Jussin blogi ja asennevamman fysilogia

Olipas Jussilta hyvä blogikirjoitus maahanmuuttoasenteista, mikä on ilmestynyt pari päivää sitten sivustolleen. Tuossa tekstissä Jussi perusteli mielestäni hyvin ja huolella näkemyksiään.

On suunnaton harmi, että meitä ihmisiä riivaa niin herkästi asennevammaisuus. Meillä kaikilla on enempi tai vähäempi piilevä ominaisuus muodostaa herkästi mielipide asiasta kuin asiasta. Tällaisina Diblomi-Besserwissereinä ja kaikkien alojen erikoisasiantuntijoina mielellämme annamme lausunnon niin asiaan kuin asiaan. Tai jos emme syystä tai toisesta huutele näkemystämme, niin olemme kuitenkin vahvasti jotain mieltä. Vahvasti, vaikkemme oikeasti ole edes tutustunut kyseiseen asiaan juuri mitenkään. Olemme ehkä kuullut jonkun puhuvan asiasta jossakin tietyssä sävyssä.

Asennevamman fysiologia menee suurin piirtein seuraavalla tavalla: Meidän suhde LÄHTEESEEN (siis taho, joka käsitteli ASIAA X jollain tavalla) ratkaisee olemmeko ASIASTA X samaa mieltä heti vai onko LÄHDE väärässä. Me joko vähättelemme ASIAA X tai olemme samaa mieltä tai eri kannalla kuin LÄHDE oli ASIASTA X. Eli näin meidän mielipide ihmisestä leimaa meidän mielipidettä ASIA X:ään Näin meille onkin muodostunut 'oma' vallitseva, tarkka ja huolella mietitty näkemys. Kuten kaikki tajuaa, lapsi on aikaa sitten mennyt pesuveden matkassa. ..valitettavasti!


Diblomi-Besserwisser,
Kaikkien alojen erikoisasiantuntija,
-MarkusS PerusS

keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Minä politiikassa?

Minulla ei ole poliittista- saatika puoluetaustaa. Jonkin verran poliittinen putkinäköisyyteni on perinnöllistä. Isäni puolelta olen valkoisten jälkeläinen ja äitin pienviljelijäperhe Pohjois-Lapista on ymmärtääkseni ollut maltillisia Maalaisliitolaisia. Olen ylpeä juuristani ja kiitollinen siitä että isoisä valitsi puolensa oikein. Näin jälkiviisaana on helppo todeta valinnan oikeellisuus.

En siis ole saanut äidinmaidossa mitään puoluejulistusta, mutta hiljasen isänmaallinen perheeni on ollut. Kirkon piirissä aktiivisesti eletty lapsuus ja nuoruus oli näin poliittisestikin ajateltuna kampeamassa minua oikeiden arvojen äärelle oikeaan suuntaan. Vaikka leikittelenkin tässä homonyymeillä (samaa tarkoittava sana) olen vakavasti sanottuna tyytyväinen, että poliittisessa maisemassa ei ole punertavia sävyjä juuri ollenkaan.

Keskituloisena ymmärrän toki sosiaalihuollon taloudellisen tuen tarpeellisuuden. Olen itsekkin ollut aikuiselämästäni lähes puolet ajasta tukien varassa. Opiskeluni kymmenvuotinen aika ei yksinkertaisesti olisi ollut mahdollista jollei yhteiskunta olisi opinto- ja asumistuen muodossa minua kantanut. Kesäisin kun ei ollut töitä, sosiaalituella ostin makaroonini ja tonnikalani. Jäätyäni työttömäksi työttömyystuki mahdollisti itsellisen elämän vuokrayksiössä. Nyt aktiivisesti useamman vuoden töitä tehneenä maksan hyvilläni veroni. Tuskin koskaan maksan edes saamieni tukien määrää takaisin valtiolle.

-MarkusS PerusS

Soitto puoluetoimistoon

Lounastauolla otin ensimmäisen askeleeni kohti puoluejäsenyyttä ja kohti Perussuomalaisuutta. Soitin puoluetoimistoon ja kysyin sieltä, että miten minun tulisi edetä jäsenyyspyrkimyksissäni. Toimiston työntekijä vastasi auliisti ja ystävällisesti kaikkiin kysymyksiini ja minulle välittyi kuva hyvästä, maanläheisestä ja asiallisesti hoidetusta porukasta. Sain kuulla, että paikallisosastotasolla tapahtuu se toiminta, mihin käytännnössä tulisi mennä mukaan.

Minulle ei tyrkytetty tämän puolueen jäsenyyttä mutta huomautettiin, että jos luottamustoimia paikallisyhdistyksessä halusi lähteä tekemään, niin silloin kyllä tulisi kuulua kyseiseen urheiluseuraan. Olin kuvannut hänelle oman roolini tulevana perussuomalaisena lähinnä paikallistasoaktiiviksi, joka haluaisi kääriä hihat hyvän asian puolesta.

Yllättävää kyllä, tällä kertaa en ole lähdössä tähän uuteen harrastukseen mitenkään suureelliset tavoitteet silmissä siinnellen. Uskottelin itselleni asiaa pohtiessani, että ihan vakavasti en edes mielikuvitysleikittele suurilla paikoilla maan johdossa. Uskoni omaan nöyryyteeni kesti seuraavaan ajatuskehitelmään asti; "Mutta.. Entäs jos minulle täytenä yllätyksenä ja pyytämättä tarjottaisiin edustaehdokkuutta.. Entä jos hyväksyisin ja pääsisin läpi.." Siinä vaiheessa tämä Prinssi Ruusunen oli jo uinahtanut satavuotiseen vallanhuumanuneen pilvilinnan pehmeille pahnoille. Yht' äkkiä realiteettien ruma rinsessa latasi mojovan potkun unelmaprinssin takalistoon, mikä herätti tämän prinssin tajuamaan, että ehkä ne kymmenen tuttuani Helsingissä eivät olisi ihan riittävän suuri määrä äänestäjiä. Joten haaveet siitä sitten sikseen ja hihoja käärimään.

-MarkusS PerusS