Hakaniemen markkinoilta

Tulin juuri kotiin Hakaniemen torilta. Aamulla heräsin epäterveellisen aikaisin läheäkseni edustamaan puoluetta torille. Olin torilla sovitusti aikalailla 0800 aikoihin. Aamu alkoi karttalehteä tutkimalla ja oman paikan löytämisellä Hakaniemen torilta. Sitten purettiin tavarat tontille ja aloimme teltan pystytyksen. Paikalla oli kivasti porukkaa ja ihmiset olivat ylipäätään innokkaita tarttumaan hommiin.

Jotenkin itseenikin tarttui kummallinen työvire ja olin ihan tosissani touhaamassa telttaa pystyyn ja pakkaamassa materiaalia ihmisille jaettaviin pusseihin. Oli innostavaa tarjota ihmisille karamelliä ja infopussia missä oli firman lehti ja pari brosyyriä. Lapsille annoimme kaasupalloja. Jännä huomata miten nuo kaasupallot on merkittäviä lapsille ja -senmielisille. Itsekkin evakuioin kaksi kaasupalloa kotiani koristamaan. ..sekä firman muovikassin, kolme mustekynää ja puolentusinaa PS-karamellejä. Tulkoon nyt tunnustettua, ettei jää painoksi omalletunnolle. :-)

Oli mukava huomata, että karamelli maistuu kaikille, varmaaan ja varovasti arvioiden noin 3-vuotiaasta 89-vuotiaisiin miehiin ja naisiin tuntuu vetoavan samalla lailla ojennettu makeiskori ja ääneen lausuttu kehoitus ottamaan karamelliä. Siinä on varmaan huomatuksi tulemisen, makuaistin tyydyttämisen ja ilmaisen hyödykeen positiiviset vaikutukset, mitkä vetoavat ihmisyksilöön.


Happimyrkytyksen kourissa, 7:n tuntia ulkoillut ja onnellinen,
-PerusS MarkusS

PS-foorumi

Viimeviikolla osallistuin ensimmäiseen PS-foorumiin, eli Helsingin alueen Perussuomalaisten kokoontumiseen. Eri piireistä oli tullut vanhoja aktiiveja ja olipa jokunen puolueen hallinnossakin istuskeleva mukana ..näin siis luulen, kun en tunne. Annoin siis itselleni luvan ymmärtää näin. Jos joku asian paremmin tuntee, niin ei tarvi oikaista. :-)

Oli mukava tutustua uusiin tuttaviin, eli vanhoihin partoihin (ja muutama parratonkin oli mukana). Otos oli hämmentävän moninainen. Mukana naisia ja miehiä, lähinnä haarukasta 50-60. Oli pukupelleä, koukerokielisiä kaikujia jotka toistivat itseään omilla fraaseillaaan. Oli pitkätukkaäijiä jotka vaikuttivat ehkä korkeimmilla orsilla tässä (k)ukkoistuvassa kanatarhassa. Heidän puheensa oli selkeää, maanläheistä ja toki myös egomanian oireilemaa. Oli sitten myös asiallisia naisihmisiä jotka tunnepohjaisesti vaativat yhteen hiileen puhaltamista. Ja paljon oli sellaisia jotka eivät suutaan vapaaehtoisesti avanneet. Käykö tyhmäkin viisaasta kun on hiljaa? Yleensä. Voittopuolisesti suurin ryhmä lienee maltilliset asiaihmiset, onneksi. Ite sijoituin varmaan tässä maalaamassani henkilöstökuvassa johonkin pukupellen ja maltillisen maanläheisen leikkauspisteeseen, ainakin luulen niin. Taisin olla puheenjohtajan ja parin muun kanssa niitä harvoja jotka oli sonnustautunut kravaattiin.

Olipas puheenvuorot kokouksen aikana mistä tahansa, usein niihin liittyi oman roolin/ arvon/ tehtävän /ystäväpiirinsä/ loistavuutensa korostaminen. Politiikka näyttää olevan monessa suhteessa oman narsismin ja toisten asioiden välissä tasapainoilemista. Tämä on aika innostavaa puuhaa, näkee läheltä sellaisia persoonia jotka vaikuttavat oikeasti isoihin asioihin. Ehkä tässä kokee olevan itseään paremmassa seurassa, ..ehkäpä, toivottavasti! ..muuten olisin paatunut egomaanikko. Nyt olen vain egomaanikko ;-)


Huomenna Hakaniemen torille edustamaan!
-MarkusS PerusS